Pääsiäisrauha sortui tuohtumuksen ja tuomitsemisen normaalin someärmätykseen. Tällä kertaa vasemmisto vyöryi tutuille tunteenomaisille barrikadeille Helsingin Sanomien julkaiseman valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelän haastattelun johdosta.
Huuto ja melskaaminen johtui tavanomaisista syistä. Niemelä esitti vasemmiston kannalta katsoen vääriä ajatuksia, meni jopa väittämään olevansa ”neutraali” virkamies. Paha, paha, kommentit raikasivat. Hän olikin puhunut ”arvolatautuneesti”. Ja koska julkituodut arvot vasemmistokonsensuksen mielestä olivat oikeistolaisia (eli pahoja), yhtäkkiä arvojen tärkeyttä yleensä korostava maailmanparannuskööri tuomitsi virkamiesparan.
Samainen Helsingin Sanomat joutui kommentoimaan omaa haastatteluaan. Ja mitenpä muutenkaan kuin antamalla puheenvuoren kunnon demarille Nasima Razmyarille.
***
Lukekoon itse kukin pääsiäisen ilosanoman keskelle sanojen tykeillä ja pommeilla ladattua keskustelua. En vatvo sen yksityiskohtia.
Sen sijaan mietin: 1. Mikä on kiihtyneen hyökkäyksen syy? 2. Sen sijaan, että yrittäisin puolustaa Niemelää, yritän etsiä, löytyykö haastattelusta joitain hyviäkin ajatuksiakin, vai onko se tuttuun vasemmiston mustavalkoiseen tapaan teilattava kokonaan?
Niin, miksi? Jäljet johtavat aina sylttytehtaaseen. Kyse ei ole halusta saada kansalle parasta vaan poliittisesta vaahtoamisesta.
- SDP:tä ajetaan kaikin keinoin pääministeripuolueeksi. Siksi nykyhallituksen meininkiin pitää kohdistaa yhä uusia hyökkäyksiä.
- Valtiovarainministeriö on aina ollut vasemmiston hampaissa. Heidän oletuksensa on, että ministeriö on oikeistolainen tai ainakin kokoomuslainen. En ihmettelisi, vaikka pitäisi paikkansa. Jos ymmärtää kansantalousasioita, on kuin automaattisesti enemmän reaalitalous-oikeistolainen kuin unelmahöttö-idealistivasemmistolainen.
- Riikka Purra on tärkeässä asemassa oleva persu ja siksi oppositiopuolueissa vihatuin hallituksen ministeri. Ja hänhän vastaa ministeriön touhuista. Näin saadaan yksittäisen virkamiehen haastattelukin uudeksi muistutukseksi kansalle: Purrasta eroon! Persuista eroon! Ne eivät osaa mitään! Ministeriön väki on epäluotettava! Meidän jengi valtaan, sitten rahaa taas jaetaan!
Kulovalkean lailla leviävät Niemelän vastaiset kommentit (juoruilutyylisine päivittelyineen) ovat siis yhdellä sanalla sanoen yritystä saada pahikset pois vallasta, jotta me pääsisimme valtaan.
Vasemmistovyörytyksessä on tuotu mieluusti esille, kuinka ministeriön talousennusteet ovat olleet epäluotettavia. Tähän moitteeseen ovat yllättäen jopa jotkut persut yhtyneet. Moittijoilta unohtuvat talouden ennustettavuuden heikot kohdat, jotka koskettavat kaikkia ennustajia. Sotien, luonnonkatastrofien, itsenäisten maiden yllättävien linjausten jne. ennalta näkeminen ei voi olla koskaan lähelläkään täydellistä. Ja mitä turbulentimpia aikoja, sen vaikeampaa on ennustaminen. Juuri nyt elämme varsin hankalasti määriteltäviä aikoja, jotka eivät suinkaan tottele talousteoreetikkojen mielipiteitä. Kansainvälistä politiikkaa ajavat eteenpäin monenmoiset tavoitteet. Taustalla usein taloudelliset asiat, mutta myös valtapoliittiset, ja välillä suoranaisen kaoottiset virheratkaisut.
***
Entä löytyykö haastattelusta kohtia, joita itse pitäisin jollain tavalla positiivisena? Luen tässä samalla uudestaan haastattelua ja raportoin lennosta kommenttini.
- Menojen nousua enemmän kuin tulojen Niemelä kommentoi: ”Meillä on julmetun iso homma, että tämä saadaan kurottua tasapainoon”. – Olen samaa mieltä.
- Niemelän mielestä tulojen ja menojen railon ongelmat ovat erityisesti hoivamenojen, puolustusmenojen ja korkomenojen kasvu. – Olen samaa mieltä. Menolajit ovat vain kovin erilaisia ja samoin vaikutusmahdollisuudet niihin.
- ”Tasapainon korjaamista ei voida enää lykätä”. – Samaa mieltä. SDP on ollut samaa mieltä, mutta nähtäväksi jäisi miten sitten kansalle jaettaisiin SDP-johtoisessa hallituksessa enemmän rahaa? Ristiriitainen tilanne.
- ”Säännöt heitettiin romukoppaan [Marinin hallituksessa]” ja menot kasvoivat kymmenillä miljardeilla. – En pelkästään samaa mieltä vaan numeroilla todistettavissa.
- ”Hyvinvointiyhteiskunnan palvelulupaus pitää päivittää.” Toimittaja on tulkinnut tätä sanoin ”mitä hyvinvointivaltiosta jää jäljelle” – Samaa mieltä kummankin kanssa. Viisaat ystäväni kysyvät joskus: Mitä sitten jos mentäisiin takaisin vaikkapa vuoden 1995 tasolle? Elimmekö me muka huonosti silloin?? Ei ole kiveen hakattu, että hyvinvointi aina vain lisääntyy tai edes pysyy ennalleen.
- ”Voisiko osa maaseudun asfalttiteistä olla hiekkateitä?” – Niin, tämä olisi taaksepäin menoa muttei kokonaisinfrasstruktuurin kannalta katastrofi.
- Niemelä puhuu ”nollapohjabudjetoinnista”, eli siitä, että lähdetään ajatuksesta, että menot ovat nolla, ja sen päälle rakennetaan uusi menobudjetti. – Sinänsä tuore, hauska idea, ja se palvelisi varmaan uudenlaista visointia ja tarveharkintaa. Vaikea toteuttaa vaikka ideatasolla mielenkiintoinen.
- Niemelä peräänkuuluttaa yksilön vastuuta. Tästä vasemmisto kommenteissaan on myös ehtinyt riehaantumaan. Pidän itsestään selvänä, että yksilölläkin on jokin vastuu. Vasemmisto taas perusluonteensa mukaisesti korostaa aina ”yhteiskuntaa” (jolla se tarkoittaa useimmiten valtiota ja muuta julkishallintoa). Kannattaa muistaa historia: kun valtio ei hoitanut meitä kehdosta hautaan, sukuverkostot tekivät sen. Mihin tuon hoitamisen rajan vetää, lienee mielipidekysymys. Yksilön vastuun poisto tarkoittaa liian helposti ja liian monille heittäytymistä avuttomuuteen.
- Kauhistusta on herättänyt Niemelän ajatus siitä, millainen valtion kannalta hyvä kansalainen on: tekee töitä, on terve, hankkii lapsia eli uusia veronmaksajia. – Tämä sotii eurooppalaisen, rikkaan yhteiskunnan individualistis- hedonistista maailmankuvaa vastaan. – Olen eri mieltä yksilön kannalta, mutta jos maailma muuttuu sellaiseksi, että meidän on teristäydyttävä, jotta systeemi pysyy pystyssä, olen samaa mieltä Niemelän kanssa. Mutta eivätkö terveys ja työnteko enää ole minkäänlaisia arvoja?? Sitäkö vasemmistoriekkujat nyt kritisoivat?
Lopetan kommenttini tähän. Mika Niemelä esittää useita asioita, jotka tavalliselle taapertajalle ovat itsestään selviä. Tee työtä, saa lapsia, elä terveellisesti, valtion velat on maksettava, ei voi elää yli varojen jne.
***
Politiikkaa tekevälle vasemmistolle nämä terveen järjen ajatukset ovat liikaa. He siirtyvät tyypilliseen sokeaan, ideologiseen moodiin, mutta vain saadakseen valtaa itselleen. Samalla he näyttäytyvät typerinä. Tosi asiassa SDP:kin pääministeripuolueena joutuisi kohtaamaan todellisuuden.
Eräs kritiikki on ollut mielestäni erittäin oikeaan osuva: miksi budjettipäällikkö ei puhunut kansantalouden tulopuolesta mitään?
Hyvää pääsiäisen loppua! Mielestäni pääsiäismunat ja muut traditiot ovat tärkeämpiä kuin poliittisen vastustajan mollaaminen.
]]>
