En ole tarkoituksella esittänyt vaikeasti tavoiteltavaa, mutta ilmeisesti olen huomaamatta käyttäytynyt niin, että minut on luokiteltu vaikeasti tavoitettavaksi. Mulla  kun pitää olla just oikea fiilis päällä, jotta jaksan vastata minulle tuleviin puheluihin, ja harvoin se fiilis on oikea-aikaisesti päällä. Yleensä kuittaan vastaamatta jääneen puhelun tekstiviestillä, sitten kun jaksan/muistan, joskus saatan kyllä soittaakin takaisin. Oletan että minua tavoitellut jättää asiastaan viestin vastaajaan tai lähettää tekstiviestin, jossa kertoo asiansa. Tai sitten soittaa uudestaan. 

Joka tapauksessa, yksi toisensa jälkeen tästä naapurustosta, on alkanut kontaktoimaan mun sijasta miestä. Mies yleensä aina vastaa ja hän on myös suorempi/mutkattomampi päätöksentekijä. Yleensä nämä puhelut koskettavat jotain lapsiin ja niiden kavereihin liittyvää asiaa, joihin mun on olisi lisäksi vaikea sanoa suoraan kyllä-tai ei- vastausta, ainakaan ilman liutaa epävarmuussanoja. Yleensä nämä yhteydenpitäjät ovat naispuolisia henkilöitä, ja yksikin mulle selitteli hätäpäissään, että miksi hän joutui miehelleni soittamaan. Luuli vissiin mua mustasukkaiseksi.  Siitä vaan! Erittäin mielelläni ulkoistan tämän yhteydenpidon muille. Yksi stressi vähemmän, kun ei tartte miettiä vastaamatta jääneitä puheluita. :)