Kuvittelisin että uudestisyntyneellä voisi olla vähän samanlainen olo kuin mulla nyt akuutisti: nollaantunut, huojentunut, kevyt, mutta hämmentynyt.  Olen viimeisen viikon aikana selvinnyt...

 

…kahdesta levottoman jalan riivaamasta yöstä, joista jälkimmäinen oli vielä pahempi kuin viime viikkoinen. Nyt ei riittänyt mikään aiemmin testatuista keinoista ja mun piti lähteä viiden aikaan yöllä korttelikävelylle. Olen varmaan ollut näky. Sen verran väsyksissä valvomisesta ja unilääkkeestä jota otin liian vähän nukahtaneeksi mutta sillai sopivasti, että olin lähinnä hortoilevan humalaisen oloinen, jolla lisäksi ajatus pätki. Kävelylenkin jälkeen totesin kellon olevan niin paljon ettei ole järkeä mennä nukkumaan vaikka nukuttaisi, joten keitin aamukaffet ja lähdin töihin.

 

…kahdesta levottoman jalan riivaaman yön jälkeisistä päivistä. Ei voi sanoa että ajatuksen kulku olisi ollut terävimmillään ja toisena aamuna tuli otettua työpöydän ääressä 10 min power snapit. Mutta olin ihan hyvällä tuulella ja illalla nukkumaan mennessä nukutti.

 

… Antti Tuiskun keikasta, jossa en ole olisi halunnut olla läsnä, vaan yrittää nukahtaa ja nukkua ilman korviin kantautuvaa mökää ja kropassa tuntuvaa liian kovan musiikin aiheuttamaa tärinää.

 

…7-vuotis synttäreistä johon mun piti hankkia kaikki tarjottavat valmiina, mutta kun heräsin eräänä lauantaiaamuna turhan virkeänä unohdin päätökseni ja puolivahingossa syntyi neljä pizzaa ja yksi täytekakku ja paljonpaljon muuta vähemmän työlästä.

 

…lähiomaisen tiukassa eristyksessä heikossa hapessa makaamisesta syntyneestä ikävästä tunteesta. Lekurin, hoitajien, muiden lähiomaisten huolen sekä ikävien faktojen valossa todellakin pelkäsin pahinta.

 

…anopin vierailun neljästä ensimmäisestä päivästä ilman yhtään epäsuoraa puhinaa synnyttävää kilaria tai edes täysin sisäänpäin kääntynyttä kilaria.