Tulin kysyneeksi skideiltä, että olenko heidän mielestään välillä liian höpsö?

Ei tarvinnut kovin montaa sekuntia odottaa, kun kahdesta suusta tuli lähes samaan aikaan "joo".

Mietin hetken itsekseni, että oliko mun tämän päiväinen ehdotus järjestää lasten tulevat synttärit puistossa joukkueteltassa, jonka katossa (Tigerista ostettu, tietenkin) diskopallo, heille liikaa... 

...ja jatkan: "Eikö se kuitenkin ole ihan kiva, että on eläväinen, hassuutteleva eikä ihan tavis äiti?". 

Taas tulee "joo", mun onnekseni. Ei tullut täysin epäonnistunut olo. 

Ja hymy kasvoi, kun törmäsimme kaupassa tuohon alla olevassa kuvassa olevaan otukseen: kummituspuuhun! Ehdin hädin tuskin itse prosessoida ajatukseni muotoon ihan törkeen siisti, kun skidit huusivat yhteen ääneen: "toi on niin siisti, et sun on pakko ostaa". Ja mä ostin. Tuossa se nyt könöttää, himassa paraatipaikalla tv-tasolla. 

Mies sanoi, et tuokaa ens kerralla kaupasta mieluimmin elävä kasvi. 

                   IMG_1182.jpg

                            (Kuvan Kummituspuu ei liity tapaukseen.)