Reissuun on tähän mennessä mahtunut hyvin voimakasta ja pitkään jatkunutta lentopahoinvointia sekä korvakipuilua, itkua ja raivoa kuumuudesta johtuen, syömäkelvottomat (esikoisen mielestä erityisesti: onneksi edes corn flakes on corn flakes) hotelliaamiaiset ja niistä kumuloituva krooninen energiavaje joka ei purkaudu kivalla tavalla, miehen kanssa kinailua siitä mitä on suunnitteleminen, muuten vaan impusiivista rähjäämistä & jatkuvaa kieltämistä eikä tuhannellakaan kerralla uskota (enkä viitsi taaskaan kertoa mitä kaikkea villiä on tapahtuntu). Useamman em. tekijän johdosta on syntynyt kohtuullisesti vahvan epätoivon enikinäenäälähdenoidenkanssamatkalle-hetkiä. Mutta tämä kaikki ihan sitä meidän perusarkea, mutta arjen yläpuolelle nousee kuitenkin muutamia tähtihetkiä.

  • Ne äidin mielestä mitä kamalimmat Addun verkkarit, mut lasten mielestä ihan must have. Outletista löytyi vääränväriset, mutta kelpasivat kuitenkin, hillittömän raivohepulin jälkeen. Oranssi lappu verkkareissa kertoi 19,90 $, mut kassalla 9,99$ . Että mitä? Noita lisää kahdet.. ostin.
  • Lapsi, joka on kiinnostunut Yhdysvaltain presidenteistä ja surffailee televisiosta kaikki ohjelmat, joissa näitä heppuja näkyy. Ja niitähän tulee, näihin aikoihin erityisesti.
  • Onnistunut valinta: Indiana Jones-elokuvan stuntshow. Harvoin kehun, mutta oli oikeasti hyvä, mut tietäähän sen kuka valitsi.  😉
  • Kaiken lapsiin uppoavan jenkkimoskan 🍟🍔🍩 jälkeen yksi kunnon ravintolasafka. Scampi-pasta...niiin hyvää! Erilaiset Ipat ja Apatkin maistuu.
  • Mahtavat kelit, tosin ei huvipuistovierailuille. Lapset vinkuu jo heti puolen tunnin jälkeen ja haaveilevat ainoastaan hotellin uima-altaasta.
  • Sielunkumppanini vanhan kaverini ja hänen perheensä tapaaminen. Voiko oikeesti mennä niin, että 8142 km on lyhyt matka verrattuna reiluun 400 km:iin? Suomessa emme ole ainakaan kolmeen vuoteen tavanneet välimatkan vuoksi, mutta nyt satuttiin samaan aikaan lomalle valtamerien toiselle puolelle. Pakkohan se oli tavata, vaikka väkisin.
  • Alligaattorit, joita ei tarvinnut mennä (ainakaan toistaiseksi) katsomaan turisteille järjestyistä ylihintaisissa aktiviteeteissa. Siinä ne tyypit köllötteli lutakossa tyytyväisenä autolla ohi ajaessamme. Still waiting to see Floridan pantterit, siis muualla kuin jäähallissa tai edes eläintarhassa.  🐆
  • Perheemme sisäinen, hyvin erikoinen ja epäsofistikoitunut huumori. 😍 
  • Walmartin kassalla ostaessani kahta pullolista Ipaa kassarouva sanoi: "Hello young lady, how old are you?" Olin vähän, että mitä häh, mutta kiltisti sanoin nelosella alkavan ikäni, jonka jälkeen kassa sopersi jotain 21-vuoden ikärajasta alkoholia ostaessa. Ehkä se oli kohteliaisuus huumorin muodossa, tosin sitä ei pystynyt myyjän naamasta tulkitsemaan. Ainoa johtopäätös on siis, että olen alle 21-vuotiaan näköinen. 👧🏼
  • Loppuajan avoin road trip. Matkatavaroiden lisäksi kyydissä marketista ostetut ketsuppi, mustapippuri ja suola, jos tarttee itte kokkailla. Hotlat varataan case by case. Fiiliksen ja näkymien mukaan - niin mun juttu. Alettiin jo haaveilemaan Kalifornian valloituksesta, viimeistään sitten seuraavassa elämässä...